fbpx

Mitä stressi on

Stressi on ajatuksissamme. Se on suhtautumista siihen, riittävätkö voimavaramme kohtaamaan jonkin asian. Se on hallinnantunteen menetystä. Stressiä aiheuttavat yleensä sellaiset asiat, jotka koemme ylitsepääsemättömiksi tai ainakin vaikeiksi hallita.

Hyvä stressi

Me kaipaamme pientä, eteenpäin vievää stressiä elämäämme. Sellaista stressiä, joka saa meidät toimimaan, joka kannustaa meitä yrittämään. Vaatimukset tuntuvat mukavilta ja meillä on hallinnan tunne elämäämme. Tunnemme myös positiivisia asioita, kuten onnistumisia ja iloa. Meillä on myös tunne, että pystymme.  

Kun stressi alkaa muuttua haitalliseksi

Jollemme pidä itsestämme huolta, muuttuu tällainen hyvää tekevä stressi kuitenkin nopeasti meitä haittaavaksi. Tekeminen alkaa kuormittaa meitä. Ennen niin mukavilta tuntuvat asiat saattavat ainakin ajoittain tuntua mitättömiltä. Alamme tuntea itsemme riittämättömiksi ja voimattomiksi. Ainakin hetkittäin hallinnan tunne elämäämme katoaa.

Kehoomme erittyy kortisoli-nimistä hormonia. Kun sitä erittyy liikaa, hermostumme, ärtyynnymme ja itsetuntomme alkaa kärsiä. Kortisoli myös heikentää vastustuskykyämme, joka tarkoittaa sitä, että olemme alttiimpia kaiken maailman pöpöille. Meillä saattaa jo olla unihäiriöitä ja erilaisia ikäviä  tuntemuksia kehossamme.

Nyt pitäisi jo hälytyskellojen soida ja kovaa!

Jos tässä vaiheessa emme herää ja tee jotain sille, että vähentäisimme stressitekijöitä ympäristössämme, alkaa kehossamme ja mielessämme tapahtua lisää huonoja asioita. Stressihormonit ovat jo pysyneet aktiivisina pitkään, joka huonontaa entisestään mielentilaamme ja fyysistä kehoamme. Saatamme olla jatkuvasti jännittyneitä ja ahdistuneita. Saatamme tuntea elämämme täysin tarkoituksettomaksi ja elää jatkuvassa huolien ja pelkojen vallassa, joka aiheuttaa sen, että olemme myös jatkuvasti ärtyisiä. Näemme vain negatiivisia asioita ympärillämme, emme osaa iloita enää mistään. Ja hyvä yöuni on enää muisto vain.

Hallinnan tunne elämään on kadonnut jo suurelta osin. Tulevaisuus näyttää epämääräiseltä.  Olemme ikään kuin aalloilla ajelehtivia lehtiä vailla päämäärää ja tarkoitusta.  

Stressi vaikuttaa myös painoomme. Paino ei tipu, vaikka kuinka yrittäisimme laihduttaa. Rasvaa kertyy keskivartalolle. Yritämme selättää pahaa oloamme alkoholilla, suklaalla, pelaamisella ja muilla addiktoivilla aineilla ja tekemisillä. Nämä tekemiset ja nauttimiset pahentavat entisestään oloamme ja olemme jatkuvasti pahemmassa kierteessä.

Uupuminen on pitkittyneen stressin jatkumo

Kun stressiä on jatkunut tarpeeksi pitkään, saattaa iskeä väsymys, joka ei katokaan lepäämällä. Silloin on jo tosi kysymyksessä. Saamme diagnoosiksi uupumuksen tai burn outin eli loppuun palamisen.

Siitä on enää lyhyt matka masennukseen, jolloin ajatus tulevaisuudesta on pelkkää mustaa, ilo on kadonnut, eikä millään ole enää mitään väliä. Saatamme katkaista välit ympärillämme oleviin ihmisiin, koska emme jaksa enää edes puhua kenenkään kanssa.

Näitä samoja tuntemuksia on saattanut olla jo aiemmin, mutta vain hetkittäin. Nyt ympärillä on jatkuvaa pahaa oloa ja ahdistusta.

Tee itsellesi stressitesti

Vastaa seuraaviin kysymyksiin ”hyvin usein”, ”silloin tällöin”, tai ”en juuri koskaan”. Mitä vastauksia saat tulokseksi eniten?

Jos sinulla on eniten ”hyvin usein” -vastauksia, tilanteesi on jo stressin suhteen hälyyttävä. Jos taas saat eniten vastauksia ”silloin tällöin” ja joitakin ”hyvin usein”, sinun kannattaa tehdä tilanteellesi jotain, ennen kuin stressi kroonistuu. Jos taas vasauksissasi on eniten ”en juuri koskaan”, on tilanteesi ihan ok.  

  1. Kuinka usein koet, että käyt ylikierroksilla?
  2. Kuinka usein sinun on vaikeaa nukahtaa tai heräät aamuyöstä?
  3. Kuinka usein koet olosi kärttyisäksi?
  4. Kuinka usein tunnet olevasi umpikujassa?
  5. Kuinka usein olet aamuisin väsynyt?
  6. Kuinka usein asetat muut ihmiset etusijalle?
  7. Kuinka usein sinulta puuttuu sellaista aikaa päivästäsi, jolloin sinun ei tarvitse tehdä mitään?
  8. Kuinka usein koet ahdistusta tulevaisuudesta?
  9. Kuinka usein mielessäsi pyörii huolia ja murheita?
  10. Kuinka usein laiminlyöt oman itsesi hoitamisen?

Huomenna jatkamme aiheilla, mikä meitä oikein stressaa ja miten saan stressin aiheita vähennettyä elämässäni.

Mikä meitä stressaa?

Kysymykseen, mikä meitä stressaa, ei ole yksiselitteistä vastausta. Stressinsietokyky on jokaisella yksilöllinen, eli joku kestää paineita enemmän kuin joku toinen. Paineensietokyvystähän stressissä on itse asiassa kysymys ja myös siitä, miten me suhtaudumme asioihin ja tapahtumiin.

Stressin aiheuttajia

Yleensä stressin aiheuttajiksi mielletään mm. seuraavia asioita:

  • suuret muutokset elämässä (työttömyys, ero, muutto uudelle paikkakunnalle, lapsen syntymä jne.)
  • rahavaikeudet (tai että saa liikaa rahaa, eikä osaa käsitellä sitä)
  • kiire tai liika joutilaisuus töissä, sekä muulla elämän saralla
  • liikaa vaatimuksia tai liian vähän vaatimuksia töissä
  • konfliktit ihmissuhteissa
  • tekemättömät työ
  • sairaudet ja läheisten ihmisten kuolemat

Moni tekee stressin itselleen myös huolehtimalla maailman tilanteesta, aikuisista lapsistaan, ystävistään ja ylipäätään itsensä ulkopuolisista asioista.

Huoli ja murhe kuuluvat olennaisena osana stressiin, eli negatiivinen ajattelu. Kuvittelemme, mitä hirveää voi tapahtua sen sijaan, että antaisimme aivoillemme käskyn: ”mitä mukavaa ja hyvää tämä päivä voi tuoda tullessaan”. Eli pelko tulevaisuudesta on erittäin hyvä stressin lisääjä.

Minkälaisia ihmisiä stressaa eniten?

Eniten stressin vaaravyöhykkeellä ovat ihmiset, jotka ovat luonteeltaan tunnollisia ja ahkeria. Myös periksiantamattomuus ja liiallinen kiltteys johtaa usein stressaantumiseen. Jos osaat vetää huonosti rajat jaksamisellesi, niin olet vaaravyöhykkeessä.

Negatiivisesti ajattelevat ihmiset stressaantuvat positiivisesti ajattelevia ihmisiä herkemmin. Stressi saa negatiivisuudesta puhtia itselleen, sillä huolet ja murheet kumpuavat negatiivisuudesta. Mitä enemmän viljelet mielessäsi kielteisiä ajatuksia, sitä heikommaksi tunnet itsesi. Olet katkera, vihainen, peloissasi, ahdistunut ja epävarma. Stressi rakastaa syyllisyyden ja häpeän tunteita ja sitä, että tunnet, ettei sinusta ole mihinkään.

Kun meillä on kielteinen ajatusmaailma, emme koe, että voimme tehdä itsellemme tai itse mitään. Sen sijaan odotamme, että muut tekevät puolestamme. Kaipaamme huomiota, haluamme kuulla, että kelpaamme. Itsetuntomme romuttuu täysin.

Huolienhallinta tehtävä

1. Kirjoita tyhjälle paperille kaikki asiat, jotka huolettavat sinua.
2. Jaottele nyt kaikista asioista sellaiset, joihin pystyt vaikuttamaan ja sellaiset joihin et pysty vaikuttamaan. Siirrä ne huoltenhallintaympyrään, jonka voit ladata TÄSTÄ
3. Kirjaa huoltenhallintaympyräpaperin alareunaan asiat, jotka eivät huoleta sinua.
4. Merkkaa ne asiat yliviivaustussilla tai alleviivaamalla, jotka koet stressaaviksi elämässäsi tai jotka lisäävät stressiä.
5. Mitä stressaavia asioita löydät huolenaiheiden piiristä? Entä vaikutuspiiristä?
6. Kummassa piirissä stressaavia asioita on enemmän?
7. Niille stressaaville asioille, joita on huoltenhallintapiirissä, sinä voit sanoa heipat. Niitä kannat turhaa harteillasi. Käymme tähän käsiksi myöhemmässä harjoituksessa. 

Proaktiiviset, eli sellaiset ihmiset, jotka ymmärtävät, että voivat itse tehdä asioille jotain, suuntaavat päähuomionsa vaikutuspiiriinsä. He keskittyvät asioihin, joihin voivat vaikuttaa. Heidän energiansa on positiivista.

Reaktiiviset ihmiset, eli sellaiset ihmiset, jotka antavat ulkoisten olosuhteiden, eli tunteiden ja ja tekijöiden hallita omaa ajatteluaan suuntaavat enemmän huomiota huolenaiheiden piiriin. He keskittyvät muiden heikkouksiin, ympäristönsä ongelmiin ja olosuhteisiin, joita he eivät voi hallita. Tämä saa aikaan syyttäviä asenteita, reaktiivista kielenkäyttöä ja yhä voimistuvan tunteen, että heitä kohdellaan kaltoin.

Niin kauan kuin huomio keskittyy huolenaiheiden piiriin, annat siinä oleville asioille mahdollisuuden hallita sinua. Kun paneudut vaikutuspiiriin ja keskityt omiin ajattelutapoihisi, alat synnyttää positiivista energiaa ja saat asiat muuttumaan.

Muutos on avain myös stressinhallintaan

Muutos on yleisavain kaikkeen, myös stressiin. Sanonta ”jos mikään ei muutu, niin mikään ei muutu” pitää todellakin paikkansa.

Kuten jo aiemmin olen maininnut, stressi lähtee ajattelustamme. Meillä on monen asian suhteen paljon odotuksia. Rakennamme mielikuvia, miten jokin asia menee, minkälainen jokin ihminen on ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Hyvin usein odotukset eivät täytykään. Se minkälaisilla ajatuksilla kohtaamme tulevia tapahtumia, on oleellista. Sanonta ”asenne ratkaisee aina” pitää myös tasan paikkansa.

Ja ne huolet. Ne tulevat siitä, kun kuvittelemme asioista, miten ne menevät pieleen ja mitä voi pahimmillaan sattua. Tämä on meille kaikille tuttua. Ei ole olemassa ihmistä, joka ei joskus murehtisi ja huolehtisi, mutta kun tähän suohon uppoaa, on sieltä poispääsy yhtä hankalaa kuin ihan fyysisestä suosta.

Miten vapautua negatiivisista tunteista ja ajatuksista: harjoitus

Tehdäänpä jo tässä vaiheessa pieni harjoitus, jonka avulla voit vapautua negatiivista tunteista. Samanlaisen harjoituksen avulla voit myös vapautua niistä sellaisista stressiä tuottavista asioista, joita kirjasit huolenaiheiden piiriin. Voit mielessäsi keskustella niiden kanssa, aivan samoin kuin tässä harjoituksessa tunteiden kanssa.

Miltä harjoitus tuntui? Toivottavasti keventävältä.

Nyt kun pääsemme vapautumaan huolista, murheista ja muista negatiivisista ajatuksista, saamme mieleemme tyhjää tilaa positiivisille tunteille ja ajatuksille.

Kiitollisuuspäiväkirja

Yksi parhaista positiivisia ajatuksia lisäävistä harjoituksista on kiitospäiväkirjan pitäminen. Eli kirjaa ylös joka päivä vähintään kolme sellaista asiaa, joista voit olla aidosti kiitollinen. Jos kiitollisuus tuntuu liian suurelta asialta, niin voit aloittaa kirjaamalla ylös asioita, joista olet iloinen, onnellinen, tyytyväinen. Kun kirjaat näitä asioita ylös (kannattaa hankkia näille ihan oma pieni kirjanen), niin alat huomaamaan yhä enemmän positiivisia asioita ympärilläsi. Ja nämä asiat voivat olla todella pieniä: hymy joltain tuntemattomalta ihmiseltä, kevään ensimmäinen leskenlehti, auringon lämmittävä voima, linnunlaulu aamulla…. Pieniä arkipäiväisiä asioita, joita ohitamme varsinkin silloin kun stressaa.

Tämän päivän lopuksi buustaamme vielä hyviä fiiliksiä naurun avulla ja nautimme pienet naurupirtelöt.

Terveellisten ajatusten myötä myös stressi helpottaa

Kun haluat vapautua stressistä, on ajatusten ja tunteiden muuttaminen tärkeää. Ajatuksiaan voi muuttaa tietoisesti harjoittelemalla, samoin kuin tunteiden muuttamista voi tehdä tietoisesti, niin kuin äskeisessä ”Vapaudu negatiivisista tunteista” -harjoituksessa tehtiin.

Meillähän on alitajunnassamme varastoituneena hurja määrä ajatusmalleja, jotka ohjaavat elämäämme. Kielteiset ajatusmallit pitävät meidät kielteisinä ja tuovat meille sitä mitä tilaamme, eli lisää pelkoa, epäonnistumia, arvottomuuden ja surkeuden tunteita. Kielteisiä ajatusmalleja ovat mm. ”en osaa”, ”ei tästä tule mitään”, ”pelkään ihan hirveästi tulevaisuutta”, ”en kuitenkaan selviä tästä”, ”olen surkimus”, ”miksi tuo onnistuu, mutta minä en”, ”olen epäonnistuja” jne.

Myönteiset ajatusmallit ohjaavat samalla tapaa elämäämme, mutta ne tuovat meille hyviä asioita tullessaan. Tunnemme että teemme tärkeitä asioita, saamme onnistumisen tunteita ja olemme iloisia ja auttavaisia. Näiden positiivisten tunteiden avulla selviämme vastoinkäymisistä huomattavasti paremmin ja voimme henkisesti ja fyysisesti hyvin. Positiivisia ajatusmalleja ovat mm. ”minä osaan”, ”minä selviän tästä”, ”tulevaisuus tuo tullessaan hyviä asioita”, ”olen riittävän hyvä tällaisena kuin olen”, ”minäkin onnistun, jos yritän tarpeeksi”, ”olen onnistuja” jne.

Huomasitko, että nämä ajatukset ovat hyvin usein henkilökohtaisia, minään liittyviä? Vaikka ajattelisimme, että ”tuo ihminen on ihan kauhea”, niin siihenkin ajatukseen liittyy jotain, joka koskettaa meitä itseämme. Mitä hän on tehnyt minulle? Mitä hän on tehnyt sellaista, että minä en ymmärrä? Me katsomme aina asioita omasta näkökulmasta käsin. Minkälaiset ovat minun arvoni? Minkälainen on minun maailmankatsomukseni? Miten minä näen tai koen tämän asian? Pitää vain muistaa, että jokainen katsoo asioita omien värittyneiden silmälasiensa läpi, eikä kahdella ihmisellä ole samanlaisia silmälaseja.

Näihin meidän alitajunnassa oleviin ajatusmalleihin vaikuttavat hyvin monet asiat. Vahva perusta luodaan jo lapsena, mutta koko sen ajan, kun sätkimme täällä maan päällä, olemme vaikutuksen alaisina erilaisille ajatuksille. Kaveripiiri, koulutus, työpaikka, harrastukset, media, kotiympäristö, kirjat… Kaikilla on vaikutus siihen, minkälaisia olemme, miten asioista ajattelemme. 

Kuvittelu on aivojemme tapa toimia. Merkittävää on kuitenkin se, että aivomme ottavat myös kuvittelun totena, vaikka kuviteltuja asioita ei todellisuudessa tapahtuisikaan. Siksi on tärkeää syöttää aivoillemme sellaisia kuvitelmia, jotka vievät meitä eteenpäin elämässä.

Myönteiset ajatukset tekevät meistä vahvoja. Mutta miten voin vahvistaa myönteistä ajattelua itsessäni? Yksi helpoimmista tavoista on edelläkin mainittu kiitollisuuspäiväkirja. Ja tässä tulee lisää niitä harjoituksia positiivisuuden vahvistamiseksi. 

Lisää harjoituksia positiivisuuden lisäämiseen

  1. Aloita päiväsi kysymällä, mitä mukavaa tämä päivä tuokaan tullessaan?
  2. Tee listaa tunteista, joita HALUAT elämääsi. Esimerkiksi levollisuutta, vakautta, rentoutta, rakkautta, turvallisuutta jne.
  3. Tee listaa asioista, joita HALUAT elämääsi. Esimerkiksi uusi koti, uusi juhlamekko, 5000 euron kuukausitulot, saada ajokortin, ym.

Nämä listaukset ovat sellaisia, jotka alkavat vaikuttamaan elämässäsi, kun KIRJAAT niitä ylös. Pelkkä pääkopassa pyörittely ei auta. 

Tavoitteet pitävät yllä positiivisuutta

Kun teet itsellesi tavoitteita, menet elämässäsi siihen suuntaan mihin haluat. Tavoitteet pitävät ajatuksesi siinä mitä haluat ja sinun on helpompi myös selättää kaikkia niitä vastoinkäymisiä, joita matkan varrella tulee.

Olen kyllä kuullut moneen kertaan, että tavoitteethan tekevät enemmän stressiä. Pitää paikkansa, jos ne eivät ole oikein määritelty ja jos niistä pidetään kynsin ja hampain kiinni. Tärkeää on myös muistaa, että jos elää “sitten kun” elämää, eli unohtaa elää tässä ja nyt, niin kyllä varmasti tavoitteet stressaavat. On viisautta ymmärtää, että tavoitteen asettamisessa ei ole tärkeintä tavoitteeseen pääseminen, vaan matka kohti tavoitetta. 

Käydään pikaisesti läpi, minkälaisia ovat hyvät tavoitteet ja miten teet tavoitteita oikein.

Hyville tavoitteille on seuraavia määreitä:

  1. Hyvä tavoite on puhtaasti sinun oma tavoitteesi, se tulee omasta sydämestäsi, eikä mistään itsesi ulkopuolelta.
  2. Hyvä tavoite on sellainen, johon uskot herkeämättä, vaikka ympärilläsi olevat ihmiset yrittävät saada sinua epäröimään ja luovuttamaan.
  3. Jos joku kysyy, miksi haluat tavoitteeseesi, sinulla on vastaus heti valmiina. Tiedät tasan tarkkaan, miksi tavoittelet, mitä tavoittelet.
  4. Hyvä tavoite motivoi sinua läpi vaikeuksien ja pitää sydämessäsi roihua yllä.
  5. Hyvä tavoite voi kaivata toteutuakseen pidemmän ajan kuin ajattelit. Silti haluat pitää tavoitteestasi kiinni, mutta et kynsin ja hampain. Hyväksyt myös, että et välttämättä edes pääse tavoitteeseesi.
  6. Hyvä tavoite voi muokkautua matkalla ja toteutua erilaisena versiona.
  7. Hyvä tavoite tekee sinulle nautinnollisen matkan ja antaa sinulle sisältöä elämääsi.

Miten asetetaan hyvä tavoite?

  1. Aseta tavoite preesensissä. Eli olet jo ikään kuin siinä tavoitteessasi. Näet itsesi tavoitteessasi, kun pistät silmäsi kiinni. Aistit tavoitteen kaikilla aisteilla ja sinulla on vahva tunne siitä, että olet tavoitteesi ansainnut.
  2. Asetat tavoitteita, jotka oikeasti motivoivat sinua kulkemaan sitä kohti. Tunnet isoja tunteita miettiessäsi tavoitettasi.
  3. Teet tavoitteen vain itsellesi, ei muille.
  4. Asetat tavoiteen aina myönteisenä, eli jotain kohti menevänä. Hyvän tavoitteen asettamiseen ei kuulu kieltosanat.
  5. Mieti tavoitteelle jokin tavoitepäivämäärä. Mutta muista, ettei ole maailmanloppu, jos tavoite ei juuri silloin ole vielä toteutunut.
  6. Mieti, mistä huomaat, että tavoite on toteutunut. Miten itse olet muuttunut, kun tavoite toteutuu? Mitä olet oppinut? Miten se, että saavutat tavoitteesi vaikuttaa ympäristöön?

Tee itsellesi tavoitekartta

Tee itsellesi tavoitekartta Goal Mapping -menetelmää käyttäen. Lataa itsellesi TÄSTÄ pdf-tiedosto, jossa on karttapohja ja ohjeet. Lisäinfoa Goal Mappingista saat TÄÄLTÄ. Nautinnollista tavoitekartan tekoa. 

Kiitos kun jaksoit tänne asti. Laittaisitko alla olevalla yhteydenottolomakkeella viestiä, oliko tästä stressinhallinnan pikakurssista sinulle mitään hyötyä. Olisi mukava kuulla ajatuksiasi ja kehitysehdotuksia.